Kuka pitäisi huolta äidistä?

Pienten lasten äitiä katsoo peilistä erilainen keho kuin joitain vuosia aiemmin. Ennen muuta se on upea ja voimakas keho, jossa toinen ihminen sai kasvaa, joka toi hänet maailmaan ja tuottipa vielä ravinnonkin ensimetreille. Vielä vuosien ajan päivästä toiseen se keho auttaa, kantaa, leikkii, palvelee ja lohduttaa. Ei voi kuin ihailla. Sama keho kuitenkin katsoo välillä vaativastikin. Milloinkas ajattelit minusta pitää huolta?

Kehonmuokkaus-pienryhmä on auttanut pääsemään enemmän sinuiksi ja tutuksi muuttuneen kehon kanssa. On ollut ilahduttavaa huomata, että se pystyy niin moneen muuhunkin kuin edellä kuvattuihin tärkeisiin tehtäviinsä. Onnistumiset liikunnan äärellä vahvistavat ja täydentävät positiivista minäkuvaa, kun kehon saavutukset eivät ruuhkavuosien keskelläkään määrity vain äitiyden kautta.

Vaikka mieluisat muutokset kehonkoostumuksessa ovat mukava sivutuote, eniten innostaa itse treenaaminen ja sen tuleminen luontevaksi osaksi arkea, pienin askelin tavaksi tulevat hyvät ruokatottumukset ja kaikesta tästä kumpuava hyvinvointi ja tyytyväisyys omaan itseen ja arkeen.

Jo ennen pienryhmään osallistumista olen harrastanut liikuntaa ja syönyt pääasiassa terveellisesti. Pienryhmästä olen saanut molempiin lisää rytmiä ja tasapainoa. Liikunnasta on tullut kalenteriin yllättävän luontevasti solahtava yhdistelmä tavoitteellisempaa voimaharjoittelua ja reippaita mutta niin kehoa kuin mieltäkin huoltavia kävelylenkkejä. Ruokailusta olen oppinut, että saa ja pitää syödä kunnolla silloinkin ja erityisesti silloin kun tavoittelee painonhallintaa. Treenin myötä vahvistuvalle keholle on tarjottava tarvittavat rakennusaineet. Pienryhmässä kehoni on muuttunut terveellisempään suuntaan pysyen samalla kylläisenä ja mieli entistä virkeämpänä.

Ryhmässä parasta on, ettei tarvitse itse stressata siitä, miten kannattaisi liikkua ja syödä tai mitä välineitä sitä milloinkin lähtisi salilla tempomaan ja mihin suuntaan. Jonkun muun ammattitaito yhdistettynä ammattitaidolla herätettyyn aitoon motivaatiooni saa tulosta aikaan. Hyvän ja innostavan kokonaisuuden ja vaihtelevien ohjelmien myötä voimaharjoittelu puristaa mehut ja antaa vastineeksi henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Ryhmässä on positiivinen tunnelma, jossa kenenkään ei tarvitse vähätellä itseään tai törmäillä omiin rajoituksiinsa miettien, että enhän minä, näillä kiloilla, näillä kilsoilla... Sen sijaan voi leuka pystyssä olla oman elämänsä urheilija ja tavoitella juuri sopivalla vakavuuden asteella niitä muhkeita pakaroita seuraavalle rantakaudelle ihan riippumatta ruuhkavuosien, valvottujen öiden ja treenittömien kuukausien määrästä. Oma kehonkuva ei määrity johonkin lopulliseen tavoitteeseen vertailemisesta vaan kasvaa kohti hyväksyntää matkasta nauttien ja onnistumisista iloiten. Ajatella, tähänkin pystyin!

Kun valmentaja esittelee uudet saliliikkeet joita ei yksin olisi tullut mieleenkään kokeilla, jo tutuksi tulleessa ryhmässä viriää hymynkare ja hyvä haasteentuntu. Huomenna ei muuten kävellä. Saako aloittaa?

- Anni, 33 v.